9.10.08 Otuksia
To-pe -yönä näin unta, jostain vieraasta paikasta, jossa oli minun lisäkseni jonkin animesarjan hahmo.
Tämä tyyppi istui ulkona pöydän ääressä ja joi vain kahvia, eikä välittänyt minun hädästäni.
Pakenin joitain olentoja, joita tuli jokapuolelta asuntoa ja piha-aluetta. Pakenin niitä ja välillä taistelin niitä vastaan.
Juoksin
ulkosaunaan, jossa suihku oli päällä. Sieltä tuli kuumaa vettä. Vetäsin
oven kiinni perässäni ja piilouduin nurkkaan. Olento, joka oli
perässäni avasi oven ja kurkkasi sisään, muttei nähnyt minua. Se lähti
pois jättäen oven raolleen. Hiivin hiljaa lähemmäs ovea ja suljin sen
loppuun asti. Näin tavallaan oven läpi, kuinka otus kääntyi katsomaan,
mutta jatkoi sitten matkaansa.
Minä menin saunan puolelle istumaan
lauteille. Sauna ei ollut lämmin. Pyyhkäisin vettä pois kasvoiltani ja
avasin silmäni heräten.
Tapahtumapaikka oli aluksi entinen ala-aste, mutta vaihtui sitten vieraaseen paikkaan.
Näin, kun tiellä käveli kaksi trikoisiin sonnustautunutta henkilöä, jotka tunnistin ystävikseni. Juoksin heidän luokseen ja halasin toista heistä. Olin väsynyt. kerroin heille toiveestani nähdä.
(tässä kohtaa tapahtumapaikka vaihtuu minulle vieraaksi)
Ystävä, jota olin halannut, toi minulle kirjan ja eläimen. Heitti ne sängylle ja sanoi: Jos sinusta alkaa tuntua raskaalta, lopeta kirjan lukeminen.
Otus oli pieni ja musta. Käveli takajaloillaan pomppien. Ruumiinrakenne oli kuin gerbiilillä, mutta sen suu oli suurempi ja täynnä pieniä, neulanteräviä hampaita.
Otin sen käteen ja se puri sormiani. Se ei sattunut, en tuntenut sitä. Sitten se kääntyi katsomaan kirjaa sängyllä ja selvästi aikoi hypätä kirjan luo. Siirryin lähemmäs kirjaa ja samalla otus hyppäsi, osui seinään ja putosi sängylle. Otin sen siitä käteeni ja se puri minua taas.
En pitänyt otuksesta ja mietin, miksi se minulle tuotiin.
Useaan otteeseen heitin otusta seinään ja yritin saada sen lopettamaan puremisen, mutta turhaan.
2.6.2008 Tappajakoira
..en muista tarkkaa unenkulkua, mutta oltiin synnyinkodissani.
Unessa oli iso, musta koira, verihurtta, joka yritti tappaa meitä. En muista, keitä muut ihmiset olivat..
Koira tuli heinäliiterin lattiasta löytyneestä kuopasta. Kuoppa löytyi jonkun esineen alta.
Se jahtasi meitä. Yritti tappaa. Taisi tappaakin yhden.
Jotenkin saimme koiran hetkeksi tajuttomaksi. Muut juoksivat ulos ja olivat sulkemassa ovea, kun itse jäin koiran luo ja kohotin käteni sen ylle. Aloin lausumaan Isä meidän -rukousta.
Koira tuli tajuihinsa ja nousi ylös. Yritti hyökätä kimppuuni.
Peräännyin hieman ja kohotin ääntäni. Muutkin yhtyivät rukoukseen.
Sitten se vain hävisi.
Lopussa vielä sanoin jollekin: Isä meidän -rukous on hyvin voimakas rukous
En muista tarkkaa unen kulkua. Edes uni ei ollut tarkkaa.
Ensimmäinen kuva unessa oli, kuon juoksin korkokengissä älyttömän nopeasti.
aluksi olin täällä Kajaanissa, koululla, mutta sitten se muuttui yläasteeksi.
Sitten vaan tapahtu kaikkee...en oikein muista mitä, mutta sekavaa se oli
Välähdyksiä onnellisista hetkistä..paikat olivat sekoittuneen
tämä kämppä..koti..
tuttuja ihmisiä tuntemattomine kasvoineen
6.8.07 Outouksia.
Sanon heti, että tämä uni oli todella outo.
Matkasin mieheni kanssa jonnekin vieraaseen rakennukseen, ymmärsin, että olivat mieheni tuttuja.
Rakennuksen ilmapiiri oli kuitenkin rauhaton. Minä aistin rakennuksessa suurta levottomuutta, eikä aikaakaan, kun jo aloin näkemään vaaleita olentoja siellä. Ne olennot tunnistivat minut ja yrittivät kaikin keinoin saada minut ulos talosta, eivät pitäneet minusta.
Tiesin, että olennot eivät ole mitenkään hyvätahtoisia. Ne riivasivat talon ihmiset. Tässä vaiheessa mieheni soitti ystävälleni, mikä herätti minussa suurta ihmetystä, sillä mieheni vihaa tätä ystävää, joka tuli pian auttamaan riivattujen parantamisessa ja olentojen tuhoamisessa.
Ystäväni taistellessa olentoja vastaan ne olivat riivanneet minun mieheni ja usuttivat häntä minun kimppuuni. Ei minulla ollut vaihtoehtoja, mutta yritin pitää kultani kaukana minusta potkimalla häntä kohti.
Uni olisi varmasti jatkunut vaikka kuinka kauan, mutta minä heräsin. Kello oli vasta seitsämän aamulla, mutta nousin. En halunnut nähdä enää itseäni potkimassa omaa miestäni.
29.7.07 Etiäinen.
Tästä on jo aikaa jonkun verran, eikä se ihan unikaan ole, mutta kerronpa sen.
Kuulin aamulla, kuinka äiti herätteli minua. Sanoi "alappa sinäkin jo nousta siitä". Tuosta kului hetki ja 5-vuotias pikkusiskoni tuli huoneeseen ja sanoi "äiti käski tulla herättämään". Nousin siitä vähän ihmeissäni, että miksi äiti käy ensin herättämässä ja laittaa oven uudelleen kiinni ja lähettää viiden minuutin päästä pikkusiskon herättämään.
Tuota piti sitten äidiltä kysellä, että kävikö se herättelemässä minua ennen siskoani. Äiti sanoi itsekin olleensa nukkumassa kun pikkusisko oli käynyt häneltä kysymässä joko minut saa herättää. Äiti siis ei ollut sinä aamuna minun huoneessani käynyt ollenkaan.
14.7.07 tämä ei aivan uni ollut. Tämä oli puhetta. En nähnyt unikuvia.
Kysyin äidiltäni missä meidän kissa on. Äiti vastasi että ne oli löytäneet sen aamulla pellolta ihan veressä. Kuolleena.
Aamulla sitten herättyä piti ihan kysellä oliko Täplä vielä elossa
(Muutama vuosi sitten Täplän emä löytyi kuolleena autotallin edestä..oli se hieman verissäänkin.)
12.7.07 näin seuraavanlaista unta
Olin rakennuksessa, joka tunnosti olevan veden alla, mutta siellä ei ollut vettä. Lattiassa kasvoi iljettäviä leviä, jotka heiluivat kuin vedessä. Minä olin paljain jaloin ja tunnuin pelkäävän.
Laskeuduin portaita alas etsien jotain, en tiedä mitä. Katselin niitä leviä ja koitin välttää niiden päälle astumista. Minusta ne olivat inhottavia. Kun pääsin aivan alas portaissa edessäni oli ulko-ovi. Näin sen takana jonkin otuksen ja koitin piiloutua portaiden alle.
Näin, kuinka musta otus tuli sisälle ja jäi tuijottamaan kohtaa, missä minä olin piilossa. Se tuli luokseni ja nappasi minua ranteesta. Puristi kättäni kovaa. Minuun sattui. Jokin kirkas välähti ja seuraavaksi se viilsi minun kämmentäni. Käteni valui verta ja kipu sai minun silmäni sumenemaan hieman.
Sitten joku tuli pelastamaan minut. Sumeana näin, kuinka hän tappoi sen otuksen, joka oli ottanut minut kiinni. Hän auttoi minut ylös ja lähti viemään minua pois sieltä. Matkalla siihen liittyi vielä toinen tyyppi, joka kyseli vointiani..
3.7.07 olen kirjoittanut eräälle sivustolle näin:
Näin tuossa pari yötä sitten outoa unta. On unet ennenkin hyppineet silmille, mutta tuo kävi jo käsiksi.
Muistan siitä enää vain pätkiä. Siinä jokin musta kissa ehkä kirottu tai jotain, mutta tiesin sen haluavan pahaa minulle. Se kissa yritti tappaa minut, tiesin sen. Sain sen kissan kiinni ja aloin vääntämään sen niskaa nurin, mutta se ei kuollut sitten millään. Minä vain väänsin ja väänsin sen niskoja. Lopulta jotenkin vain hyppäsin seuraavaan "kohtaukseen".
Jossain välissä unta joku sanoi "minä näen ne. Se peittää sinut" ja tiesin että se puhui jostain pahoista hengistä tai vastaavista...
Tässä minä istuin vain ja revin hiuksiani päästäni. Pitkiä mustia hiuksia, joissa oli juurikasvua, kuten minulla nyt on. Revin niitä aina juurineen irti tukkoina. Kun sain kaikki revittyä minulla olikin keskipitkät punaiset hiukset. Hyväkuntoiset, eikä mitään juurikasvuja. Verenpunaiset hiukset.
Sitten näin jotain, jonka ymmärsin merkinneen että minä olen kuolut. Lilluin vedessä. Edessäni ui merenneitoja, sinisiä. Vaaleansinisiä. Niillä oli surullinen katse. Ne näyttivät väsyneiltä, mutta olivat silti onnellisia. Ne uivat. Sitten näin itseni. Hiukseni olivat taas pitkät, likaisen punaiset. Minä olin aivan veressä. Minut oli raadeltu. Kasvoni olivat koskemattomat. Ne olivat vain hieman likaiset. Itkuiset. Katsoin suoraan eteeni ja ojensin käteni. Huulet liikkuivat, ja luulen minun pyytäneen apua.
